Myrtsi

Olin tilannut viikko sitten Camera Ready Cosmeticsilta Joe Blascon peitevärin, koska vanha pääsi yllättäen loppumaan. Noh, menin tänään sitten Sokokselle ja siellä oli näitä samoja tuotteita ässäkortilla alennuksessa hintaan, jolla olisin sellaisen voinut pitkin hampain ostaakin. Melkein ostinkin, koska tuon tilaamani Blascon saapumisessa kestää Jenkeistä pieni ikuisuus, kun tuote oli kaiken kukkuraksi toistaiseksi CRC:n varastosta loppunut. Tuo minkä tilasin maksoi siltikin puolet vähemmän (eli postikuluineen noin 15€) kuin tämä ässätarjous, joten pidin pintani vaikka naamani kaipasi kipeästi peitevoidetta. Toivottavasti tilaus saapuu pian ja selviän sen ajan tällä  Wet'n Wildin paletilla, joka on kuulemma hintaansa nähden suht hyvää tavaraa:

Toiseksi mulla on aika paha kriisi. Nimittäin mun luottoripsienlaittaja on lopettanut siellä missä olen käynyt tunnollisesti huollossa ja piti laittaa räpsyt toisella tyypillä, eikä nämä ole yhtään kivat. Toinen silmä näyttää näin viikon räpsyttelyn jälkeen niin sulkasatoiselta, että voisin päästellä kiukkukyyneliä. Meinasin itkeä jo heti ripsihuollosta kotiin päästyäni. :D Olen tottunut sellaiseen huikean tuuheisiin ripsiin, joten ehkä niiden jälkeen kaikki vähempi tuntuu mitättömältä. Pituus näissä on tosin sama kuin ennenkin, mikä on hyvä juttu. Nämä ovat kuulemma kivan luonnolliset, mutta en halua luonnollista, jos maksan kerran kuussa siitä, että joku tekee räpsyttimet. Kaikkihan tätä touhua eivät tietenkään  saata ymmärtää, mutta onneksi meitä on moneen junaan!

Nyt jos joku jyväskyläläinen tietää keskustasta kohtuuhintaisen ja TAITAVAN ripsien laittajan, voisi ystävällisesti vinkata! Tiedossa on kyllä yksi loistotapaus, mutta se olisi sitten jossain Palokan perukoilla ja sinne voi olla toisinaan vähän vaikeaa lähteä. Harkitsen myös erään toisen ripsihullun kanssa omien ripsitarpeiden tilaamista, jos harjoittelisi laittamaan niitä toinen toisillemme. Se touhu varmaan päättyy siihen, että ollaan kumpikin sokeita. Kuinka hauskaa! Ei vaan, ei se niin vaikeaa voi olla. Eihän?

Tässä vielä parit asut alkuviikolta. Just kun mulla olisi ollut tänään muut kuin mustat housut jalassa, ei kukaan tietenkään ollut kotona kameran kanssa todistamassa sitä harvinaista hetkeä. Nyt jos sitä laittelisi ruokaa ennen Salkkareita ja yrittäisi valmistautua vielä huomiseen työhaastatteluun. Tuitui!

Porkkanabileet

Taisi olla viimeiset hellepäivät viime viikonloppuna. Lähdin Mäntyharjulle mökkeilemään ja sain jopa rusketusrajat! ;)

Mökkeily on ihanaa. Voisin päivät pitkät vain rampata vuorotellen saunassa ja uimassa. Olen hieman katkera kavereilleni, sillä emme saaneet TÄNÄKÄÄN kesänä järkättyä yhteistä mökkireissua mihinkään. Lukekaa tämä ja tuntekaa syyllisyyden tunne nahoissanne ystävät hyvät!!

Ulkona oli sellaiset +27 astetta lämmintä, eikä parikymmentä asteinen vesikään tuntunut yhtään kylmältä.

Lähtöpäivänä meillä oli porkkanan nostajaiset. Tuli meinaan aika häröjä tekeleitä sieltä mullan alta....eikä tämä ollut ainoa...

Kimppakivaa?

Jep, olen siis viikonloppuna keskittynyt porkkanoiden kuvaamiseen, ja olenkin nyt varsin rentoutunut. Mitäs teille kuuluu? :D

Huomenna ajattelin saada itseni ihmisten ilmoille. Nimittäin katsastamaan Jamkin avajaispiknikin ja iltabileet.

Tänään olen...

...Kastellut parvekekukkasia monen viikon unohduksen kuivakauden jälkeen. Unohdan aina ettei sade pääse kastelemaan parvekepöydällä olevia kukkaruukkuja...

....Ottanut parvekkeella aurinkoa tänä kesänä niin monetta kertaa, että sen laskemiseen riittää yhden käden sormet. Kesä (lue: rusketus) on osaltani mennyt hieman ohi töitä tehdessä sisätiloissa, mutta parempi näin kuin koko kesän köyhäily. Onneksi solikset on keksitty tähän hätään! Ja kuulemma itseruskettaviakin on olemassa...

...Syöttänyt loppasuille juustoa ja huvittunut niiden ruokailuhetkestä napsimistani kuvista....

 ...Yrittänyt saada alle euron hintaisen eineshampurilaisen maistumaan hyvältä ja nauranut tälle ensimmäiselle kuvalle. Hampurilainen pyhässä yksinkertaisuudessaan, olkaa hyvä!

:D

...Sovitellut innoissani poikaystävän minulle ostamia näitä uusia syksy- ja talvisaappaita. Yritän myös tätä tekstiä kirjoittaessa keksiä synonyymeja poikaystävä-sanalle, mutta mieleeni tulee vain sellaisia, joita inhoan käyttää sydämeni kyllyydestä blogiteksteissä. Esimerkiksi: kultsi, rakas, avokki, avomies, mussu, puppe, hani, J sitä J tätä J meni tuonne ja J tuli tänne. Kotibodari tai luolamies ovat ehkä parhaat nimet tähän mennessä. ;)

Punkerokissa

Näin illan kiiriessä kohti nukkumaanmenoaikaa ehtii hyvin ihastuttaa ja vihastuttaa teitä kissakuvilla. Hetkeen näitä karvakasoja ei täällä olekaan vilahtanut, joten kissatauko on hyvä päättää tähän.

Tuliainen Ruotsista.

Näin täällä on nukkuminen järjestetty.

Olen naureskellut miten Vilmalla oli oikea massakausi sinä viikkona, jona oltiin siellä Lapissa. Täällä kävi päivittäin 2-3 ihmistä ruokkimassa, leikittämässä niitä sekä putsaamassa vessat, joten ruokatarjoilutkin ovat täydentyneet ehkä vähän turhan tiheään tahtiin normaaliin verrattuna. En osaa sanoa missä kiloissa tuon paino liikkuu, mutta kyllä eron huomaa entiseen. Täytyy pistää katti dieetille! :D

Misu onkin sitten edelleen täysin oma lukunsa. Alan vahvasti olla sitä mieltä, että ei siitä edes tule "normaalisti" käyttäytyvää kissaa. Se vaan säikkyy ja luikkii karkuun, mikä on aika surkua. Huomattiin myös, että Misun silmät karsastaa hieman eli osoittaa eri suuntiin. Voisikohan sillä olla jotain näköongelmia ja sen takia se olisi niin säikky? Veisin sen eläinlääkäriin vaikka heti, mutta ei sitä raasulaista voi pakottaa kuljetuslaatikkoon. Vapaaehtoisesti sitä ei sinne tule saamaan.

Vertailukohtana ei ehkä pitäisi pitää Vilmaa, sillä nämä kaksi ovat kuin päivä ja yö. Onhan se toki kehittynyt aivan älyttömästi siitä, millainen mammari se oli meille tullessaan. Yhtenä aamuna poikaystävän herättyä ennen minua, oli Misukki ollut kuulemma nukkumassa sängyssä mun jalkojen vieressä. Saas nähä!

Pikku-Tette pukeutuu

Jokunen aika sitten toivottiin postausta, jossa paljastelisin kuvia minusta nuorena ja vetreänä. Kovinkaan varhaisilta ajoilta en koneelta löytänyt materiaalia, sillä tietokoneen tiltattua pahemman kerran hävisi siinä rytäkässä kiintolevyltä yhtä jos toista kiinnostavaa. Näissä kuvissa olen luullakseni 15-18-vuotias, joten on näistä jokunen vuosi jo vierähtänyt. :D

Jossain yläasteen lopussa ja lukion alussa vaatekaappini sairastui. Näytän tuossa ylemmässä kuvassakin ihan joltain spurgulta. Vaihtoehtoisesti saatoin näyttää ihan joltain prostituoidulta vesirajaa hipovassa farkkuhameessani, josta olisi ollut todistusaineistoa, mutta en halunnut laittaa sitä tänne.  Olisi hävettänyt liikaa. Haalin silmät kiiluen tennareita, raitapaitoja, terroristihuiveja, kankaisia olkalaukkuja ja niittivöitä. Haloooooooooooo Tellu mitä oot oikein miettinyt niitä ostellessasi? Onneksi paranin tästä vaiheesta suht nopeasti eikä se jäänyt päälle sen pidemmäksi ajaksi.  Järkyttävää.

 

En tiedä pitäisikö näitä kuvia katsellessa itkeä vai nauraa :D Ylemmässä kuvassa oltiin matkalla Italiassa, tarkemmin Venetsiassa. Olin niin tyylitietoinen, että osasin mätsätä tyylikkään kangaskassin sekä kangasvyön toisiinsa! Käytin nuo kuvassa näkyvät balleriinat ihan puhki ja niiden kanssa käytin yleensä paidan väriin sointuvia sukkia. Noin pienenä en meikannut juuri ollenkaan, joten kasvoni olivat ihanan kalpeat ja finniset, enkä oikein päässyt puhkeamaan kukkaan mustissa hiuksissani. Toivottavasti tänä päivänä näytän vähän fiksummalta.

 

Tätä kuvaa katsellessani koen katkeria tuntemuksia noita pitkiä hiuksia kohtaan. Olin sellainen laiskimus, etten oikein viitsinyt käytellä niihin harjaa saati en edes laittanut hiuksiani sen kummemmin. Ne vain lepattivat tuulessa. :D Päätinkin sitten pätkäistä hiukset huomattavasti lyhyemmiksi. Hiukset olivat enimmäkseen punasävyiset, mutta sitten innostuis värjäämään ne tummemmaksi. Mustat hiukset kasvatin jossain vaiheessa täysin luonnollisen värisiksi. En onneksi muista sitä välivaihetta niiden kasvatuksessa, kun mustan ja vaaleanruskean hiuksen raja oli menossa korvien korkeudella. Tällöin pidin hiukseni poikkeuksetta kiinni ponnarilla tai jollan sykkyrällä.

Ei, farkkuni EIVÄT ole Fiorellasta, kiitos luojalle!!! Eivätkä kulutukset oikeasti olleet noin raivokkaat. Kuvanmuokkausohjelmat olivat kovaa huutoa ja taitavasti retusoin kuviani irkkigaltsuun tai Kuvakkeeseen sopivaksi.  Voitte huomata muutamista kuvista kuinka olen yrittänyt ehostaa silmiäni ja saanut näyttämään ne aika kivan pandamaisilta. ;)

Haahahhaa katsokaa tuota tukkaaaaaaaa, tuo asu on sentään vielä ihan jees. Ihmettelen suuresti, miten olen saanutkaan ohuet ja lättänät hiukseni noin valtaisaksi kasaksi. Nolointa on, että tästä kuvasta ei ole edes kuin 3! Seksypeipe on vissiin lähdössä sheikkailee bootya Kharmaan, ai että en kestä. Tekisi kovasti mieli hankkia taas hiuspidennykset, mutta tämän kuvan juurruttua verkkokalvoilleni mietin asiaa vielä hetken. :D

Reeniä

Hulahula! Kävin ensimmäistä kertaa vaa'alla, kun tulin takaisin Jyväskylään yli kolmen kuukauden jälkeen. Yllätyin hieman. Helsingissä ollessani en siis käynyt juurikaan kuntosalilla lievän ajanpuutteen takia. Tyydyin lähinnä tekemään juoksulenkkejä pari kertaa viikossa.

Kesän aikana onkin lähtenyt painoa sellaiset 3 kiloa, kun kaikki lihakset ovat kaikonneet teille tietämättömille. Eipä siihen näköjään kauan aikaa vaadita. Olokin tuntuu aika ruipelolta.

Palattuani Jyväskylään olen taas jatkanut harjoittelua Kuntomaailmassa. Tavoitteena onkin saada lihakset takaisin ja enemmän voimaa. Haluan myös vahvistaa aerobista kuntoani ja kestävyyttä. Tuntui, että pitäisi taas aloittaa kaikki melkein alusta tuollaisen pidemmän tauon jälkeen.

Tässäpä olisi viimeviikkoiset liikunnat

Aloitin kuitenkin vähän liian raivokkaasti, sillä kahden ensimmäisen salipäivän jälkeen olin melko rampa :D Lihakset olivat ilmeisesti tulehtuneet, kun en saanut käsiäni nostettua ollenkaan ylös ilman viiltävää kipua. Onneksi tämä kesti vain pari päivää, ja pääsin jatkamaan vähän rennommalla otteella.

Tarkoituksena on käydä salilla noin 3-4 kertaa viikossa, jonka lisäksi harrastaa myös aerobista liikuntaa juoksulenkkien tai ryhmäliikuntatuntien muodossa.

Lapin mörköjä

En ollut ikinä ennen käynyt Lapissa, joten kokemus oli yllättävän miellyttävä. Luvassa on hirveä määrä kuvia vähän sieltä sun täältä. Alkuun haluan kuitenkin esitellä 60cm x 60cm olevan rakkauteni, joka kaapattiin mukaan Oulusta. Oikeaa kaukorakkautta siis. ;) 

Ajattelin, että menettäisin viimeisimmätkin tajunnan rippeeni keskellä korpea olevassa mökissä, mutta vältyin siltä kohtalolta. Mökkeröisessä oli sähköt, joten sieltä löytyi jääkaappi, töllötin, valot, sähkösauna ja föönikin täten toimi jes! Vettä sinne ei sen sijaan tullut, eikä huussissa kököttäminen säkkipimeässä illalla oikein napannut. Lisäksi siellä istuessa huussikopperon ulkopuolelta kuului pelottavaa rapinaa ja suhinaa. :D  Mökille päästäkseen piti ylittää veneellä vuolas joki ja sain vain istua veneen kyydissä ja mölytä, jos näkyi suuria kiviä pohjassa.

<3

Tupanen.

Maisemat olivat niin sanotusti kohdallaan!

Jaksoin innostua näistä kaikenkarvaisista poroista, vaikka niitä pomppi yllättäen autonkin eteen.  Ihania :D

Käytiin katselemassa huimia näkymiä Levin huipulta.

Kittilästä hurautti rajan yli Norjaan alle parissa tunnissa. Pieneen (ja aika kuolleeseen) Kautokeinon kylään päästyämme käytiin ottamassa huone Thon-hotellista ja suunnistettiin Pikefossenin vesiputoukselle kompuroimaan kivikkoon. Jokunen sydärikin siinä illan hiipiessä tuli, kun sattui astumaan kiven alla piilottelevan sopulin viereen. Oli nimittäin aivan järkyttävä älämölö niin pienestä eläimestä.  Hitto, kun vahingossa menin poistamaan sopuleista kuvaamani videon, se oli aika huvittavaa katsottavaa! :D

Kwaak!

Whiiiiiiiii!!

Mun lapsitaimen! Sain myös koko reissun hienoimman ja isoimman taimenen, mutta siitä on vain huono kuva. ;)

Pepsodentti.

Huone oli varsin mukava, valtaisasta aamupalasta puhumattakaan! 8)

 Koska olimme kunnon turisteja, oli väkisin etsittävä lisää nähtävää, kun kerran Norjassa asti oltiin. Hotellin esitteessä oli mainos Norjan (?) suurimmasta korugalleriasta, joten sinne siis! Myynnissä oli hyvin paljon Kalevala-koruja muistuttavia hopeakoruja. En ollut varma saiko itse koruja kuvata, joten niistä ei ole mitään näyttää. Joukossa oli suht edullisista koruista tuhansien eurojen arvoisiin aarteisiin. Jäi ehkä vähän harmittamaan yhdet tähdenmuotoiset nappikorvikset, mutta niitä on nyt jälkikäteen paha lähteä hakemaan. :D

Loppuviikko meni kalojen perässä rämpiessä ja yleensäkin ulkoilmassa viihtyessä. Säät suosivat meitä kyllä huippuhyvin, sillä alkoi sataa kaatamalla vasta kun lähdimme perjantaina takaisin Jyväskylää kohti. Kotimatkalla kierrettiin Ruotsin Haaparannan kautta ja tehtiin asiaankuuluvia ostoksia. Käytiin äkkiä Ikeassa ja muissa sen yhteydessä olevissa kaupoissa. Näin jännittävää oli lähteä takaisin kotiin:

Sellainen reissu se. Lappiin on lähdettävä ehdottomasti uudelleenkin jahka sopiva sauma sattuu. On niin kätevää ettei tarvitse vuokrata erikseen kalliita mökkejä, kun siellä odottelee mökki jo milloin vain valmiina!