Espoossa tapahtuu

Perjantaina lähdimme porukalla kohti Espoota viihdyttämään ystäväämme Heidiä.

 

Meno- ja tulomatkat oli yhtä hel..... ei vaan, saipahan taas nauraa itsensä kuoliaaksi :D

Perjantaina oltiin perillä Espoossa vasta niin myöhään, ettei jaksanut enää lähteä rietastelemaan minnekään kauemmas. Jäätiin Heidin luokse tekemään jänniä drinkkejä, mässäiltiin urakalla ja juteltiin henkeviä. Viikonlopun emäntämme olikin hankkinut kaikki mahdolliset jo valmiiksi, juomisista syömisiin. Vieläkin on hieman pinkeä olo, kun on syönyt kuin viimeistä päivää.

Meijjän emäntä oman isäntänsä kanssa <3

Lauantaina oli luksusta nukkua pitkään, ja koomailla iltapäivään asti. Tuijoteltiin koomailun lomassa muun muassa Pasilaa sekä Kaunotarta ja Hirviötä. Itse olen niin laiska katsomaan telkkaria tai mitään leffoja, että tämä oli meitsille tosiaankin puhdasta luksusta.

Lauantaina suihkun jälkeen syötiin ja juotiin vähän lisää ja otettiin suunta kohti Helsingin yöelämää. Suunnistettiin sitten kuuden ihmisen voimin Bar Backstagelle, koska veljeni oli siellä kyseisenä iltana soittamassa. Ajateltiin, että käydään vain katsomassa mikä on meininki, mutta meininki olikin sen verran hyvä, joten sinne jäätiin.

Omaa kivaa, oletan ;D

Yöbussilla sitten kohti Espoota ja nukkumaan päästiin varmaan klo 5.00 aikoihin. Että ei viikonloppuna kerennyt varsinaisesti rentoutua, mutta hauskaahan sinne mentiinkin pitämään ;) Koska rytmini menee jo parista päivästä täysin sekaisin, oli maanantaina arkeen palaaminen jälleen kerran järkyttävän hankalaa.

Sunnuntainen bussimatka takaisin Jyväskylään oli siis jälleen hyvin psykedeelinen. Miettikääs nyt, että kolme hullua laitetaan 4,5 tunniksi pieneen penkkirivistöön häröilemään. Huomatkaa esim. sormikkaat jaloissa korvaamassa villasukkien virkaa.

Iso kiitos siis emännällemme sekä myös muille osanottajille! Seuraavaksi ruvetaan sitten suunnittelemaan yhteistä risteilyä. Buahahahaha!

Muijalla pyryttää

Viikonloppuni on ollut jälleen kadehdittavan jännittävä. Kahvakuulailin eilen pitkästä aikaa ja jossain mielehäiriössä keksin tehdä kunnon persetreenin. Jos olisin ollut kauaskatseisempi, olisin tajunnut aloittaa homman vähän kesymmin. Nyt meinaan alakroppa on siinä kunnossa, että pääsen hädintuskin sohvalta ylös. Eikä tässä vielä kaikki. Nokkelana tyttönä ajattelin reippaan kävelylenkin (jäätävässä pakkasessa) verryttävän jäykistyneitä kinttujani. Lenkki sujuikin yllättävän vetreästi ja mukavissa tunnelmissa, mutta nyt se elämä vasta vaikealta tuntuukin. Kaiken tämän tuskan kruunaa oksettava olo sekä viiltävä pääkipu, joka ei halua hellittää niin millään. Mitä tästä opimme? Emme mitään. :D

Eilen olimme istuskelemassa iltaa ystäväpariskunnan luona. Kuulostaapas keski-ikäiseltä, mutta kyllä se baarissa haukottelun aina voittaa 1-0. Illan emäntä oli leiponut itse älyttömän hyvää pizzaa ja vuohenmaitojuustolla päällystettyjä leipäsiä. Niitä pitäisi yrittää tehdä itsekin. Päälle puin H&M:lta vastikään saapuneen beigen pitsisen alemekkosen ja kuulemma virolaiselta näyttävän Ginan takin:

Tähän tietoon mulla olisi huomenna vielä vapaapäivä, joten täytyy yrittää kehitellä jotain nohevaa puuhaa. Ensitöiksi on kuitenkin parasta yrittää helpottaa jotenkin tätä fyysistä tuskaa. Henkiset kivut ehdin jo selättää tekemällä muutamat glittertilaukset ebayhin ja pari mekkoa sisältävän tilauksen Boohoo.comiin. Voikaa hyvin ja välttäkää kahvakuulia parhaanne mukaan!

Uudet geelit ja pinkit tiikerit

Huomenia! Kynsikriisin synkimmissä syövereissä menin sitten tilaamaan Cesarshopista muutaman purnukan uutta geeliä. Etsiskelin netistä muiden kokemuksia kyseisistä geeleistä ja näistä en tainnut lukea yhtäkään huonoa sanasta missään. Geelit ovat siis oletettavista laadukkaat ja jos jokin menee mönkään, syytän siitä jatkossa vain osaamattomuuttani. Vähän hirvitti tilata näinkin arvokkaita geelejä verrattuna niihin mun käyttämiin Sinan parin euron purnukoihin, mutta nämä oletettavasti ovat vähemmän myrkyllistä tavaraa käyttämiini verrattuna. Ties mitä romua noihin halpisgeeleihin on sulatettu. <3

Elikkäs supernopeasti saapunut tilaus sisälsi pinkin purkin, jossa on aloittelijoille sopiva Cesarsin Millenium-geeli. Tämä on valikoiman jäykin geeli, jolla pitäisi olla helppo muotoilla kynteen C-kaari. C-kaaren muotoilu on mulle täysi mysteeri, joskus se onnistuu, mutta useimmiten ei.  Oppia ikä kaikki. Tämän postauksen jälkeen voinkin jatkaa edellämainittuun toimenpiteeseen ohjeiden etsimistä.

Sininen puteli on Sealing-geeli, joka on tarkoitettu viimeistelyyn. Käytin tätä tosiaan ensimmäistä kertaa ja mielestäni tämä ei ole tarpeeksi kiiltävä viimeiseksi jätettäväksi geeliksi. Tämä on tarkoitettu erityisesti ongelmakynsille, jotka ilmaantuvat reunoilta. Onkohan ongelmatekijöille tehty omaa geeliä, jolla ei voi sössiä missään tapauksessa? ;)

 

Jatkoin kynsihommaa omien kynsien geelauksella. Olisi tehnyt kyllä mieli tehdä piiiiitkät ja värikkäät kynnet, mutta olin kerennyt heittää kynsiliiman roskikseen. Älkää toki kysykö miksi. Siispä levitin kynsiin muutaman kerroksen pinkkiä värigeeliä ja kahta eriväristä isoa glitterhilettä. Tuttuun tyyliin tein mustalla kynsilakalla tiikeriraidat ennen viimeistä geelikerrosta.  Oli jotenkin kauhean vaikeaa levittää geeliä näin lyhyille kynsille, kun on tottonut monen sentin mittaisiin torakynsiin. Näin pikkuisia kynsiä oli myös erityisen vaikea koristellakaan.

Näillä mennään toivottavasti taas hetken verran. Mitäs pidätte lyhyemmistä kynsistä?

Hiuskaaos osa 40100

Kävin tosiaan kampaajalla laittamassa ihan vain raitoja kauttaaltaan hiuksiin. Raitojen lisäksi siistittiin  hiuksia takaisin malliinsa yms, mutta ei värjätty sen kummemmin. Kun punaiseen tekee raitoja, niistä tulee oransseja. Olo kuitenkin alkoi käydä viikon vieriessä liian tukalaksi, koska oranssi tukka sai kasvotkin näyttämään jotenkin tunkkaisilta. Kipitinkin eilen ilta lähikauppaan hakemaan tuhkansävyistä väriä, jolla saisin taitettua hiusten väriä viileämmäksi. Lähtötilanne oli siis tämä kampaajan jälkeen:

Väriä päähän sutiessa mietin pariin otteeseen oliko se nyt hyvä idea alkaa värjäilemään värillä, jonka sävyistä en ole ennen kokeillut. Onneksi se oli ja lopputulos miellyttää kovin. Ette uskokaan miten tuskallinen projekti on yrittää kuvata hiuksia ensin omin voimin ja sitten ehkä onnettomimman kameran käyttäjän kanssa ikinä. Eihän siinä mennytkään kuin viikko.  Mielestäni todellinen sävy ei tule kuvista ilmi. On myös mahdollista, että mulla viiraa silmissä päässä ja pahasti ja todellisuudentajuni on hämärtynyt kynsimyrkkyjen parissa puuhastellessa.  Toki tämän uudenkin hiusvärin alta kuultaa lämmin sävy, koska punainen pigmentti tuntuu olevan oikea vitsaus eikä siitä pääse eroon kuin kasvattamalla. Tai ajamalla kaljuksi. Pääasia kuitenkin on etten näe punaista enää ainakaan hiuksissani. Kahtokkee tytöt:

Päivänvalossa

Salamaräpsy ja harvinainen otsatukka-pois-silmiltä-kuva

Nyt ajattelin vain ihmetellä hiuksiani ja vältellä kaikin voimin lankeamasta mustaan väripurkkiin, joka viimeisimmän tiedon mukaan näyttäisi nököttävän kylppärin kaapin päällä. On jotenkin kauhean turhauttavaa, kun ei tiedä tarkkaan minkä väristä haluaa ja joutuu kärvistelemään kaikenmaailman välivaiheissa. Kuten sanoin, taidan asettua hetkeksi aloilleni tämän uuden tuttavuuden eli tuhkan sävyn kanssa. Tämä kun on aika lähelläkin luonnollista hiusväriäni.

Fantsua viikonloppua! Taidan tästä lähteä testailemaan uusia €)("#/"# kalliita uv-geelejä. Niiden on parasta olla hyviä! ;)

Maistuu

Tsaijaijaiiii, tänään on ollut ihan mahtava päivä. Töissä oli jotenkin ihan liian hauskaa. Töiden jälkeen kävin kuntosalilla ja uimassa, jonka jälkeen tulin kotiin ja sain jopa tehtyä kouluhommia. Tänään on sellainen epäilyttävän onnistunut päivä, että saas nähdä millon sitä tullaan rytinällä maan pinnalle ja kaikki menee persiilleen :D Pessimisti ei pety.

Parasta tässä päivässä on kuitenkin ehkä se, että opinnäytetyöllekin alkaa pikkuhiljaa löytyä aihe ja suunnitelmat rupeaa selkiytymään. Koulun loppu siis häämöttää! Ja josko sitä kohta pääsisi valkkailemaan sopivaa valmistujaismekkoa ;)

Salillakin on tullut käytyä ahkeraan tahtiin. Kesäkuntoon 2020 projekti ehkä sittenkin etenee.

 En ehkä voi tarpeeksi hehkuttaa tätä sykemittaria, mutta mua tämä ainakin motivoi tosi paljon. Tämä on rakkautta <3

 Saavutin viikkotavoitteen ja vähän enemmänkin...

 .... ja sain koko viikon ajaksi pokaalin koreilemaan näytölle, voi että :D

 Näillä mennään! Ja olen ruvennut jo väsäämään Intian postausta ;) Tschüss!

Pääasiaa

Jokos olette käyneet äänestämässä tulevaa presidenttiä? Minä en, mutta onneksi tässä on vielä hyvin aikaa ennen kuin uurnat suljetaan. Tarkoitukseni ei ole herättää keskustelua politiikan saralla vaan ajattelin tulla valittelemaan taas hiustuntojani. Sama virsi kuin viimeksikin.

Huomenna olisi varattuna kampaaja-aika ja leikkauksen lisäksi hiuksiin tehdään lisää vaaleita raitoja. Eilen poikaystäväni kysyi tuleeko mulle enää ikinä "sitä kivaa pitkää mustaa tukkaa" ja olisi tehnyt mieli vastata, että kyllä tulee. Heitin lisää vettä myllyyn ja rupesin selailemaan kuvia muutaman vuoden takaa, jolloin hiukseni olivat tosiaan pitkät ja mustat. En kaipaa yhtään sitä laittamisen määrää, kun yritti saada clip-onit sulautumaan omiin hiuksiin. Toisinaan lopputulos oli erittäin onnistunut, toisinaan kaukana onnistuneesta. ;)

Treffeille menossa ;) En oikein tunnista itseäni tästä kuvasta :D

Pikku-Tellu pousaa

Valmis-Tellu 2011

En oikein tiedä minkä väriset hiukset oikein haluaisin. Blondiablondia en kuitenkaan tavoittele, sen tiedän sanoa. Alkuperäinen tavoitehan oli saada hiukset mahdollisimman lähelle omaa luonnollista väriä, jotta niitä tarvitsisi rasittaa mahdollisimman vähän värjäämällä. Pitkät hiukset ovat kieltämättä varsin mukavat, mutta en oikein jaksanut hoitaa mustia clip-on-pidennyksiäni kunnolla, saati sitten hankkia uusia pidennyksiä säännöllisesti. Olenkin tässä salaa  puolitosissani suunnitellut pidennysten hommaamista, jahka pääsen selvyyteen oikeasta hiusväristä. Aikaisemmin käytin 40-50cm mittaisia pidennyksiä, mutta ne olivat ehkä hieman liian pitkät. Kaipaisin ohuisiin hiuksiini loppupeleissä ennemminkin tuuheutta kuin itse pituutta. Alla olevat kuvat nappasin Rapunzel of Swedenin sivuilta:

En löytänyt edellämainitulta sivustolta 50cm lyhyempää hiusta, joten osaisikos joku hiuksiin perehtynyt neuvoa mistä löytäisin laadukkaita 30-40cm mittaisi karvoja? Tuntuu jotenkin karulta leikata puolet pitkistä hiuksista pois saadakseen vähän tuuhennosta. Pidennyshiukset eivät kuitenkaan ole mitään halpoja. Dreamhair.fissä näytti olevan pituudella 30cm, mutta sieltä en halua tilata. Kerran aikoinaan hankin 40cm mittaiset clip-on-pidennykset ja ne katkeilivat varmasti hyvinkin 15cm lyhyemmiksi. Muutenkin hiukset olivat kauttaaltaan täynnä jotain 10-haaraisia. Se oli aika ällöä :D

Ehdin hukata jo punaisen langan tästäkin jutusta. Loppuun täytyy siis todeta, että olen yhtä pihalla kuin aina ennenkin. Katsotaan sitten huomenna millainen oli kampaajareissun lopputulos, odotan sitä jo innolla!

Gambia osa 3

Koska armas poikaystäväni halusi niiiiiiiiiiiiiiiin kovasti kalastamaan, hieroimme kauppaa veneretkestä Gambia-joelle. Taisimme aiheuttaa hieman kärhämää tekemällä retkiä kenen kanssa halusimme, tällä kertaa käytimme rannan leppoisimman mehumiehen Alexin retkipalveluita. Kovin moni paikallisista ei tainnut tajuta samaa asiaa kuin herra Alex eli bisnes on bisnestä, tämä on meidän lomamme, rahoista puhumattakaan. Erään retken jälkeen yhden pariskunnan itselleen valikoinut bumsteri rupesi avautumaan heille, että tämä pariskunta ei saisi tehdä retkiä tasan kenenkään muun kanssa kuin hänen.  Lisäksi sama tyyppi soitteli silloin meidän kanssa olleelle kaverilleen, että ovatkos nämä suomalaiset hänen kanssaan ja mistä syystä. Se oli jo aika pelottavaa. Porukkaa on oikeasti joka lähtöön, sen sai todella huomata. Ja näiden rasittavien kaverien kanssa sai aina inttämällä inttää ja älähtää ennen kuin he uskoivat, että haluaa olla rauhassa. :P

Sain välillä päälle jotain muutakin kuin punaisen t-paidan ;D

Pelikaani!!!

Frogfish, joka nimensä mukaisesti kurnutti :D

Tiger fish

Kalamiehen pettymykseksi saalis ei ollut kovin kummoinen. Tarttui koukkuun sentään muutama kivanvärinen akvaariokala ja kurnuttava Frogfish. Meillä oli kaksikerroksinen vene ja naiset saivat paistatella rauhassa auringossa veneen katolla. Saimme retken taas huomattavasti halvemmilta kuin muilta retkenjärjestäjiltä, joten sen piikkiin oli laitettava myös risteilyn aikana hajonnut perämoottori. Onneksi moottori hajosi vasta loppumatkasta ja meidät hinattiin toisella paatilla takaisin satamaan. :D

Jaakko-Petra <33

Viikon paras ravintolalöydös oli paikka, jostai sai muutamalla eurolla taivaallisen hyvää chicken currya, jota mutustelin onnessani useampana päivänä. Täytyy sanoa vielä sen verran, että Suomessa en missään ravintolassa ole saanut noin hyvää ruokaa! Harmikseni en nyt saa ravintolan nimeä mieleeni, mutta sinne päästäkseen oli kuljettava pikkuisen kauemmas hotellialueelta Cape Point Roadia pitkin pienelle liikennetympyrälle saakka, josta käännytään vasemmalle.

Kaveria kutkutti

 

Käväisimme vielä läheisillä kalamarkkinoilla katselemassa kunnnon vonkaleita, koska päivällä ollut retki ei tuottanut kalastajalle tarpeeksi mielihyvää. Tarjolla oli tonnikalaa, barracudaa, pallokaloja ja vaikka jos jonkinlaista kiduksellista. Kuvassa on ehkä rumin kala koskaan, en vain tiedä sen nimeä. En haluaisi tulla noiden hampaiden puraisemaksi.

Hotellialueella on tarjolla lähinnä vain ravintoloita sekä pieniä kojusia, joissa myydään koruja, puuesineitä sekä batiikkia. Lähdimme huippumukavan suomalaispariskunnan kanssa taksilla hieman kauemmaksi tältä alueelta uusien ulottuvuuksien toivossa.

Mitä takseihin tulee, matkan hinta tulee sopia jo ennen taksiin astumista ettei tule epäselvyyksiä asiasta. Tarjolla on kahdenlaisia takseja: vihreitä ja keltaisia. Vihreät on suunnattu turisteille ja ovat tietenkin kalliimpia kuin paikallisten käyttämät keltaiset taksit. Keltaisia takseja mekin käytettiin, vaikka kyyti olikin joskus aika hurjaa ja autot olivat aikamoisia romukasoja. Kallein taksimatka suuntaansa maksoi 100D eli alle 3€ ja matkustimme muistaakseni 15-20min. Taksihinnoistakin voi tingata jonkin verran, mutta liian halvalla kukaan ei tietenkään ala ketään kuljettamaan.

Ostoksia ei tullut sillä reissulla tehtyä, mutta nälissämme eksyimme varmaan Bakaun kalleimpaan ravintolaan. Kyseessä oli brittiläisen pariskunnan omistama intialainen ravintola, jossa hinnat olivat lähes samaa tasoa kuin Suomessa. Mutta voi kuulkaa, ruoka oli taivaallisen hyvää ja se on jaetulla ykkössijalla edellispostauksen chicken curryn kanssa. <3

Alkupaloja

Meitsin alkupalana oli friteeratussa taikinanyytissä olevia kasviksia

Rapuja kookos-currykastikkeessa

Nyt en saa enää noita ruokia mielestäni. Nälkäisissä tunnelmissa jääkäämme odottelemaan postauksia Senegalin eläinpuistosta sekä ostosteluista. Hyvää viikonloppua!