maanantai 30. huhtikuuta 2012

Pinkkiä vappua!

Tulin pikaisesti toivottamaan kaikille oikein hauskaa ja aurinkoista vappua. Väsäilen täällä kikkuroita hiuksiini ja toivon etteivät ne lätisty pyörällä huristellessa. Tällä hiuslakkamäärällä toivon  ainakin välttyväni lässähtäneen tukan kiroukselta. Meikkailen ja hypistelen tohkeissani illan asua, joka vaikuttaisi melkoisen pinkiltä takista ja kengistä lähtien. Vielä kun jostain saisi hienon Angry birds-ilmapallon kruunaamaan koko homman. Aikaisin aamulla kipaisin ruokakaupasta ennen pahinta ryysistä nakkeja ja asiaankuuluvia salaatteja, joita Rillun luona ahdamme navat täyteen.
<3



Näissä tunnelmissa ja kahden siiderin voimin...have fun! :)

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Tajuttomuuden virtaa

Uuulalaaa. Vietin viimeviikon nauttien kissojen seurasta ja pyörien ylhäisessä yksinäisyydessäni.  Käytin viikon yksinelon hyödykseni ja herkuttelin kaikenlaisella, mitä ei kahdestaan ollessa tule syötyä. Paistelin kuola valuen kaupasta ostettuja BBQ-ristikkoperunoita ja keittelin nuudeleita. Kylläpä maistuivat pitkästä aikaa oikein hyvältä! Väsäsin eilen keskellä yötä pienimuotoiset vohvelikestit, kun mies saapui kotiin hurjalta reissultaan. Lysti ei kauaa kestänyt, koska seuraavan viikon reissuun piti lähteä jo tänään aamulla. Aina ei tuo miesten tajunta aukene.
Melkein liikutuin, kun toinen oli tuonut mulle märkään talouspaperiin käärittyjä sinivuokkoja ja valkovuokkoja Ahvenanmaalta saakka. Aika söpö ele jopa minusta, kaikenlaisen romanttisen lässytyksen ja hölynpölyn vihaajalta. IHANAAA! :D<3
Minussa taitaa olla vähän meedion vikaa, voisin melkein perustaa toiminimen ja alkaa ennustamaan. Näin viimeviikolla yhtenä yönä unta, että poikaystävä toi minulle tuliaiseksi tismalleen tämän Escadan uuden kesätuoksun. Sieltähän se kaiveli hajuvesipakkauksen laukustaan. Whii, kiva yllätys! Näin unta myös yhdestä toisesta jutusta, joka toteutui täsmälleen niin kuin unessa näin. Se nyt ei ole mitään kiinnostavaa, joten tarkennus lienee tarpeetonta. Kaikista karuinta oli kuitenkin viimekesäinen uneni, jossa näin samalle viikonlopulle samaan aikaan osuneet kavereiden häät sekä mummin kuoleman. Niinhän siinä sitten lopulta kävikin, pah.
Kävin kotona kaivelemassa vaatekaappeja ja nappasin mukaani tämän harmittavan vähälle käytölle jääneen takin. Uutuudenkarhea takki on peruja Vilasta ja väriltään se on mitä makein. Täten lupaan suoda tälle uuden tilaisuuden ja käyttää sitä ahkerammin. Houkutus mustiin takkeihin on vaan niin suuri. Ensimmäistä kertaa tänäkeväänä laitoin jalkaan avokkaat, mutta kuvassa ne eivät pahemmin näy. Mikä ihana tunne, kun saa haudata saappaat syvälle varaston uumeniin. :D
Kuljettelin eilen tota järkkäriä laukussa ja tänään kun olin ottamassa sillä kuvia..................niin se ei halunnut tarkentaa mihinkään. Siitä kuului vaan ihmeellinen surina, mutta jonkin ajan päästä se kuitenkin kuvasi ihan normaalisti. Näin tapahtui jo pari kertaa. Onkohan objektiivin sisältä joku osa voinut tärähtää paikoiltaan tai vastaavaa, joka aikaansaa häiriön automaattiseen tarkennukseen? Voi hevonperse oikeasti, jos olen onnistunut rikkomaan sen jotenkin. Voisin vähän itkeä. ;(

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Diamonds are a girl's best friend

Kurkistakaamme hetkeksi kynsien ihmeelliseen maailmaan. Ihmeelliseenpä hyvinkin, koska homma ei taaskaan ottanut tuulta siipiensä alle ihan niin kuin suunnittelin. Kuinkahan monessa kynsiaiheisessa postauksessa olen todennut näin viimeaikoina? :D

Kaikki meni jo heti alkuunsa pipariksi. Tipit eivät halunneet liimautua kunnolla, silppusin kynsistä erittäin typerän muotoiset ja pari kynttä meni totaalisen pilalle. Olisihan ne voinut varmaan korjata, mutta ei kiinnostanut alkaa poistamaan tippejä. Eväät olivat alusta asti heikot, mutta niiltä mentiin. Toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi, tilaamani värigeeli ei ollutkaan niin kirkkaanväristä kuin pienessä mielessä kuvittelin. 
Ajattelin, että saan tehdä kivat värikkäät kynnet, mutta kynnelle levitettynä geeli osoittautuikin hyvin neutraaliksi. Levittelin geeliä useamman kerroksen, jotta sävy tummenisi edes hieman. Geelissä ei ollut mitään vikaa, värivalinta vaan meni vähän mönkään. Olin varmaan fiilistellyt mielessäni liikaa hienoa suunnitelmaani. Epäonni jatkuu! Ostin varta vasten näitä kynsiä varten palan valkoista tylliä. Asettelin kivat tyllisuikaleet kuhunkin kynteen ja sain ne kerrankin asettumaan nätisti. Eihän se valkoinen tuolta geelikerrosten alta sitten loppujenlopuksi hirveästi edes näy, joten hukkaan meni sekin vaiva. Toki ne näkee, kun ihan läheltä tulee katsomaan, mutta kuka tulee??? Me is not happy ;(
Mitä noi hileetkin noissa kynsissä on olevinaan? HERÄÄ UNESTAS TELLU!!! :D
Sain myös tilaamani jättitimantit postissa, joten testailin niitä(kin) innoissani. Rasiassa taisi olla yhteensä kuutta erikokoa, joista sai rakenneltua kivoja timanttirykelmiä. Nämä halvat muoviset koristeet tuottivat mulle valtavan suurta mielihyvää ja lopulta kuorrutinkin niillä kynsiä ihan olan takaa. Olisitte nähneet, kun silmät kiiluen niitä asettelin kynsiin. Sain vähän edes naamioitua kynsiä sievemmiksi, ainakin uskottelen itselleni niin. Tältä nämä mummoalkkareiden sävyyn mätsäävät kynnet sitten kaikessa kauheudessaan näyttävät:
Ennen timanttivyöryä...
Timanttivyöryn jälkeen!
Nyt toivon vain, että kaikki kynnet irtoaisivat mystisesti ja saisin tehdä tilalle jotain viehättävämpää.

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Koiranpäivän toivotuksia

Hyvää koiranpäivää 24.4. kaikille toivottaa kolme karvaista kaveria!
Uusin tulokas koirakatraaseemme on andalusian rottaterrieri, Fuego. Fuego muistuttaa todella paljon ensimmäistä koiraamme, joka oli jackrusselin terrieri. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin kuin päivä ja yö. Tämä komea herrasmies matkusti meille urheasti lentokoneella Espanjan lämmöstä ja karastui Suomen karuissa oloissa. Toisin kuin luulla saattaisi, lumihangessa myllääminen oli tämän menevän kaverin suosikki talven pakkasilla. Fuego harrastaa agilityä ja hän keräilee mielellään erilaisia tavaroita. Poikamiesboxi pursuileekin toinen toistaan järsitympiä luita, salaa rikottuja sukkia ja hengiltä päästettyjä pehmoleluja. Tunnustan, että kyseessä on mun lellikkilapsi. ;)<3
Mari-koira on rodultaan kääpiöpinseri. Ikää tällä rouvalla alkaa olla 11 vuotta, mutta korkeasta iästä huolimatta kyseessä on terve ja hyväkuntoinen koira. Ylläolevat kuvat on otettu jo useampi vuosi sitten ja niistä ajoista Mari on harmaantunut huomattavasti. Kääpiöpinserit ovat varsin kompakteja ja reippaita pakkauksia, mutta ikävän haukkuherkkiä, mikä on tullut pariin otteeseen harvinaisen selväksi. Nuorempana tämä rouva oli aktiivinen agility-harrastaja, mutta nyttemmin hän viettelee leppoisia eläkepäiviä. Eläkepäiviin jännitystä tuovat Marin sydäntä lähellä olevat harrastukset, hiirten tuhoaminen ja jalankulkijoille uhittelu. Väsyttävän metsästyspäivän jälkeen Mari rentoutuu mielellään lämpimässä saunassa ja hipsuttelee torkkumaan tyynylleen.
Komea, tumma herrasmies Olli on alkujaan samalta kasvattajalta kuin hänen unelmiensa tyttöystävänsä Mari. 8-vuotias Olli on asemansa tunteva urheilija, joka kasvattaa lihasmassaa säännöllisen agility-harjoittelun merkeissä. Menestystäkin on agility-kisoissa niitetty, sillä kaapit pursuilevat toinen toistaan säihkyvämpiä palkintopokaaleja sekä -ruusukkeita. Ollin maailma koki vavistuksia, kun taloon astui kilpaileva uros, nuori ja karismaattinen Fuego. Kähinöitä näiden kahden väliin on mahtunut, mutta onneksi urokset ovat osanneet hillitä kuumana vellovat tunteensa. Ollilla on erikoinen taipumus kadota aina johonkin, mutta pikainen katsaus peittojen alle paljastaa hänen sijantinsa varsin nopeasti.

Tänään ohjelmassa onkin näiden kolmen karvakasan lääppimistä ja pihalla mylläämistä. Ties vaikka me keksittäisi uusia hyviä kätköjä puruluille ja leluille. Vaikka kyseessä eivät olekaan minun ikiomat koirat, enkä enää asu niiden kanssa samassa taloudessa, on niistä aina ollut ja tulee jatkossakin olemaan suunnatonta iloa.

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Kevät tuli

Viikonloppu sujui aurinkoisissa tunnelmissa. Harmi ettei paras auringonpaiste välittynyt kuviin saakka, on meinaan taas niin vakavaa tää elämä. Sunnuntaina ripsihuoltoon kävellessä huvittelin huikean keväisen +13 asteen hullaannuttamien ihmisten kustannuksella, koska moni näytti viilettävän t-paidassa ja shortsitkin taisivat tulla matkalla vastaan. Hauskinta edelleen kuitenkin ovat ne juoksutrikoissa viilettävät miekkoset, en pääse niistä mitenkään ylitse.
Yritän sitkeästi vielä paahtaa saappaat jalassa, koska mulla ei ole oikein mitään välikausikenkiä. Seuraava vaihtoehto saapikkaista on kesäiset avokkaat, mutta niiden aika ei ole ihan vielä ainakaan näillä leveysasteilla. JOTEN KESÄ TULE JO! Jalat hikoaa. Kesän tullessa saisin ehkä myös syyn lopettaa Whamin Last Christmas-laulun kuuntelemisen, jotta voin huudattaa sitä ensijouluna taas kyllästymiseen asti. Olen kuunnellut sen tänäänkin varmaan jo kymmenen kertaa ja osaan laulaakin mukana. <3
Tänään postia hakiessani ilahduin suuresti, koska mulle oli saapunut useampikin paketti. Posti toi muutamia kynsitarvikkeita ja keväisen mustan mekon. Kipaisin tänään myös Eurokankaasta valkoista ja pinkkiä tylliä, joista toinen ainakin pääsee koristamaan vappukynsiä. Kynsitarvikkeista ajattelin väsätä ehkä videon, jahka olen saanut kaikki tulossa olevat jutut käsiini. Videoita olisi kiva tehdä enemmänkin, mutta en koe esiintyväni niillä kovin luontevasti. Uskottava yksinpuhelu ei ole vahvuuteni, joten epäilen suuresti kynsiaiheisen videonkaan toteutumista. Kuvia ainakin on tulossa, se on vissi se! :D 

Joutessani tein muutamia koristekokeiluja vaihtelevalla menestyksellä. Parhaiten mielestäni onnistui pinkki kynsi mustalla tyllillä ja raidoilla:
SannaTaralta tilaamani persikkainen värigeelikin saapui tänään! Toimitus oli todella nopea ja geelin väri on mitä ihanin. <3
Ihmetellään ensikerralla sitten niitä kynsiä!

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Kynsitarvikehulluus

AAAArgh, voisko joku kertoa mikä tämä Bloggerin ulkoasu-uudistus on olevinaan? Kesti ikuisuus ennen kuin tajusin mistä löytyy kommentit tai pääsee luomaan uuden blogitekstin. Haluan sen tutun, turvallisen ja selkeän vanhan version takaisin. Heti! ;(

Mulla oli (tai on aikeissa) tehdä kivat vappukynnet, jotta voin juhlia Rillun kanssa vappua nakkien ja munkkien merkeissä. Suunnittelimme pukevamme minut vale-restonomiksi, että voidaan kyntää yhdessä Kirkkopuiston nurmikolla. :D Vappukynsiä varten löysin SannaTara NailArtin sivustolta kauniin persikkaisen värigeelin, jolla kuvittelisin saavan aikaan kivan lopputulosen. SannaTaralta olen tilannut joskus aikaisemmin myös neonpinkin värigeelin, joka on käytössä osoittautunut erinomaiseksi. Kyseiset geelit ovat myös varsin edullisia, joten voisin joskus tilailla niitä muissakin kivoissa väreissä. 

Ebayn ihmeellisessä maailmassa jälleen seikkaillessani tarkoitus oli tilailla vain kivoja leoparditarroja, mutta homma lähti taas niin sanotusti käsistä. Kunpa joku näistä tuotteista ehtisi käsiini ensiviikoksi ja saan myös syyn korjata kaksi väkivaltaisesti irronnutta kynttä.
2 arkkia täplätarroja. Eivät olleet ihan niin pieniä kuin etsin, mutta aina voi kokeilla
2 arkkia söpöjä valkoisia rusettitarroja
Valkoisia erikokoisia helmenpuolikkaita

Hopeisia erikokoisia timankeja. Eniten odotan noita isompia kokoja, että voin kasata niistä kunnon rykelmiä!

Helmenpuolikkaita kaikissa ihanissa sateenkaarenväreissä <3

Atulat timanttien nyppimiseen. Edelliset liimasin askartelussa ihan pilalle ;(


Timantteja värissä, jos toisessakin
Eikös ole aika kivoja juttuja tulosellaan? Pidetään peukkuja, että en jää ihan ilman uusia juttuja ensiviikolla. Uudet koristeet tulevatkin tarpeeseen, että saan kynsiini välillä jotain muutakin kuin niitä iänikuisia tiikeriraitoja. Kynsi-innostus ei nimittäin ole vielä palautunut täysin entisekseen, mutta uskoisin sen vielä elpyvän. Varsinkin kun sitä vähän houkuttelee esiin kaikella kivalla. ;)

Tänään iltapäivällä on luvassa pikainen ripsihuolto, koska toisen silmät pidennysripset irtosivat lähes kokonaan tapaturmaisesti. Siinä rytäkässä olisi voinut käydä omillekin ripsille paljon pahemmin, mutta kyllä tuossa niitä näyttäisi vielä sojottavan. Irtoaminen ei tuntunut meinaan kovin kivalta, eikä näkykään ole kovin nätti. Onneksi mulla on maailman paras ripsienlaittaja! =)<3

torstai 19. huhtikuuta 2012

Elämä on ihmisen parasta aikaa

Hei vaan. Viimekerrasta taitaakin olla jo hetkinen aikaa. Oon ihan erakoitunut, eristäytynyt ja jumittunut tänne kotiin, joten on ollut aika vähän mitään asiaa. Täysin yhteiskunnasta syrjäytynyt en toivottavasti vielä ole. Mulla on päällä kevyt kevätahdistus, joka ulottuu myös kesällekin. Tekisi mieli tehdä kunnon avautumisoksennus, mutta jätän sen taas kerran väliin täältä blogista. Joskus kaikki tuntuu menevän vaan ihan täysiä päin persettä. Eipä sitä maailmaa ole ennenkään kiukuttelemalla pelastettu. <3

Meillä oli tässä yksi ilta erittäin romanttinen kynttiläillallinen kotosalla. Oli pinkit servietit, sydämenmuotoisia jääpaloja ja kaikkee. Leivoimme superhyvää pizzaa ruispohjalle ja mätimme siihen täytettä jos jonkinmoista. Meillä on tapana tehdä pizzaan kummallekin oma puoli, koska toisen valitsemat täytteet eivät oikein miellytä. Tuttuun tapaan valitsin katkarapuja, kinkkusuikaleita, sipulia ja fetaa. Pohjana käytettiin Sunnuntain valmista ruisjauhoista pizzapohjasekoitusta, joka on varsin näppärä ja hyvän makuinenkin. Kannattaa kokeilla, jos pizzataikinan veivaaminen alusta asti ei innosta.
Tämän viikon jännin tapahtuma oli varmaan kun lähdin mukaan "kalareissulle" ja sain pukeutua muuhunkin kuin olohousuihin ja kotipaitaan.  Nimittäin kumppareihin ja tuulipukuun. Meno ei hurjemmaksi voisi enää mennä, huh.
Iloinen retkeläinen
Mun elämä on nyt niin jännää, että paras lopettaa tähän. Odotan innolla lauantaita, koska silloin mulle ja Rillulle on luvassa jotain kivaa! Siitäpä kerromme sitten lähempänä.

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Parvekkeen kutsun kuulen

Vähänkö polttelisi jo päästä laittelemaan parveketta kuntoon! Näen jo sieluni silmin värikkäitä kukkasia parvekelaatikot täynnä ja aion lojua koko kesän riippumatossa ruskettumassa. Ja väistelemässä ärhäkkäitä amppareita, jos kukkia tulee olemaan niin paljon kuin nyt suunnittelen.

Harmittelen toisinaan, kun iso parvekkeemme ei ole lasitettu. Katto siinä päällä onneksi on. Sinne olisi kiva laitella kunnon kalusteet ja siellä voisi oleilla muutenkin kuin kesähelteillä. Hehkeät haavekuvat kuitenkin pirstoutuvat aika pikaisesti, kun kurkkaa ikkunasta partsille. Muutama pullo tullut vissiin tankattua talven aikana. Tuonne läävään ei tee mieli päästä lipittämään siideriä kauniina kesäiltana, vai mitä luulette? :D
Pulloilla on sellainen ikävä taipumus talvella jäädä pesimään tuonne ja niistä kasautuukin aina aikamoinen siirtokunta. Pulloja taisi olla noin 300 kpl, jos palautusautomaattia on uskominen. Onneksi pullomeri on jo tyhjennetty ja parveke on siinä kunnossa, että sinne voisi toivottavasti pian alkaa lappaa kukkia ja muuta sälää. Kalusteetkin pitäisi öljytä, kunhan kelit lämpenee tarpeeksi. Parvekkeella ei saisi oikeasti kai harrastaa grillausta, mutta yksinkertaisella logiikallani tulin siihen tulokseen, että A) kivinen talo ei syty tuleen B) tupakka haisee tsiljoonamiljoona kertaa paskemmalta kuin kypsyvä kananrinta C) olen kapinallinen. Sähkögrilli on näppärä tapaus, koska se ei savuta ja kärytä.
Prisman ja Kodin Terran valikoimaan voi luottaa siinä, mikä tulee kukkatarvikkeisiin. Tarvitsen pari tyylikästä muovista kukkalootaa ja niille pidikkeet. Lisäksi haluaisin jonkinlaisen punotun korin tulevaa yrttiviljelmää varten. Jokainen puutarhuri tarvitsee myös uskottavan kastelukannun, joten tuollainen söpö peltikannu ajaisi asian oikein kivasti. :D


Tavoitteena olisi tosiaan kasvattaa myös yrttejä, hyötykasveja tai miksi niitä haluaa kukin kutsuakaan.  Ostoslistalle raapustelin jo persiljan, basilikan, ruohosipulin ja tillin siemenet. Meillä ei ole kunnollista paikkaa (ikkunautalautaa yms) missä siemeniä voisi idättää. Toivottavasti kyseisten kasvien siemenet voi kylvää suoraan multaan ilman sen kummempaa idätystä. Amppelimansikat ja -tomaatit olisivat kova sana! Kukkalaatikot voisi täyttää vaikkapa pelargoneilla, samettikukilla ja vaikkapa niillä päivänkakkarannäköisillä pikkuisilla kukilla. :D
Odotellaan tässä vielä hetki niitä kunnon plussakelejä, että päästään tositoimiin. Odottavan aika tuntuu taas liian pitkältä. Onkos muihin näin kevään lähennellessä iskenyt parvekkeen/pihan laittovimma?