Kohta se vaihtuu!

Arvaattekos mikä ajankohta alkaa olla jälleen käsillä? Näin olen päätellyt jo ainakin kolmena päivän ajan paukutelluista raketeista täällläpäin. Toivottavasti lähiön huonosti kasvatetut käyttäytyvät lapsukaiset eivät tykitä raketeilla toisilleen sokeita silmiä. Uusi vuosi tuo mukanaan toivottavasti jotakin uutta elämään. Blogit pursuilevat jos jonkinlaisia lupauksia, mutta taidanpa työntää omankin lusikan soppaan mukaan muutaman toteutettavissa olevan varmaan aika kliseisen lupauksen muodossa.

Sattuneesta syystä joulukuun urheilusuoritukset jäivät lähes nollaan, olokin on sen mukainen. Ahkeralla jumppaamisella alkoi näkyä jo vaikutuksia, kunnes tuli yli kuukauden tauko kera pöhötyksen. Lupaan täten liikkua yhtä innokkaasti kuin kuluneen syksyn aikana. Realistiseksi tavoitteeksi otan vähintään 3 kertaa viikossa. Haluaisin myös syödä fiksummin ja välttää turhaa herkuttelua, mutta sitä en voi itselleni luvata. Lupaan kuitenkin yrittää! Mussutan tässä juuri aamupalaksiivähän Pandan konvehteja, kun kaapissa ei muuta syömäkelpoista ollut...

Olen vihdoin keksinyt mikä musta voisi tulla isona! Eihän siinä mennytkään kuin vuosi jos toinenkin ennen kuin oivalsin tämän. Aikaisemmin suoritetuista tutkinnoista (ylioppilas -08 & tekstiiliartesaani -11) ei ole ollut mielestäni mulle kauheasti hyötyä, vaikka ei kouluttautumista missään nimessä haitaksi voi luetella. Kuitenkin musta tuntuu niiden olevan turhia, koska en ole alan töissä, opiskele korkeakoulussa/yliopistossa tms. Lupaan täten hakea kevään yhteyshaussa ammattiopistoon kosmetologilinjalle ja toivoa, että huikean hämmentävät lukioarvosanat riittäisivät sisäänpääsyyn. Harmi etten voi tukeutua peruskoulun tokariin, se olisikin ollut liian hyvää ollakseen totta.

Olen mielestäni oppinut käyttämään hallitsemaan rahojani yllättävän hyvin, mutta aina löytyy petrattavaa. Nuorempana ostelin lähinnä ostamisen ilosta, enkä ajatellut järjellä mitä tarvitsen tai mitä vain haluan. Nyt yritän aina harkita ostopäätöksen tekoa, jotta välttyisin kaapissa hintalappuineen roikkuvilta vaatteilta tai muulta tarpeettomalta sälältä.  Täten lupaankin olla jatkossa vielä tarkempi pennosteni suhteen, kartuttaa vaikkapa ulkomaanmatkakassaa enemmän ja välttää ihmeellisiä heräteostoksia.

Illaksi ei ole sen kummempia suunnitelmia luvassa. Ajattelin mennä kyläilemään Rillun luo kera parin muun sosiaalisen hylkiön (vai mitäs me nyt oltiinkaan?). Kaupasta voisi kipaista herkkuja illaksi ja yrittää muistaa kaivella kaapista sädetikut! Raketit on sen verta ärsyttäviä, että niistä pysyn suosiolla loitolla, mutta sädetikkujen käryttämisessä on aina ollut oma viehätyksensä. Ennen iltamenoja ehdin ruokkia peliriippuvuuttani Little Big Planetin avulla. Harvinaisen koukuttava peli!

Lyhyesti & ytimekkäästi...

Syntsät!

Synttäripäivä oli ja meni juhlien osalta vallan mukavasti. Päivä meni tietenkin siivoillessa tätä kopperoa siihen kuntoon, että tänne kehtaa päästää vieraita ovesta sisään. Osan leipomuksista olin tehnyt jo edellisiltana, joten ruoanlaittoa jäi tällä kertaa vähemmän, enkä stressannut niistä niin paljon kuin yleensä mulla on tapana. Kaiken pitää olla tiptop. 8)

Halusin juhlistaa synttäreitäni suht pienimuotoisesti, joten kutsuin paikalle vain lähimmät ihmiset. Kauhulla tässä muistelen juuri tupareitamme, jolloin täällä taisi olla yli 30 vierasta ahtautuneena kuka mihinkin vapaaseen nurkkaan. Enää ei sellaisista kemuista selviäisi järjissään. Halusin tuottaa vieraille hieman päänvaivaa ja illan pukukoodi olikin pue jotain valkoista. Valkoista taisi kaikilla ollakin päällään, harmi vain ettei tullut otettua kuvaa koko porukasta! Oma mekkoni on Nellyn puoliksi ilmainen kaikenmaailman alekoodeilla ja lohdutusrahoilla maksettu yksiolkaiminen huitulahelma, jonka kylvetin heti alkuillasta siiderillä. Taidan jatkossakin jättää noi juomahommat muille, kun heti menee sotkemiseksi. :D Voi sitä hajua...

Tarjoiluiksi kehittelin kaikkea ilmeisesti hyvältä maistunutta, koska tähteeksi jäi vain juustokakkua. Löysin Kinuskikissalta kiinnostavan ohjeen punajuuri-punasipuli-fetapiirakkaan ja olihan sitä kokeiltava. Vähän jännitti maistuuko piirakka kellekään, mutta jopa punajuurta kammoava kaveri totesi sen olleen erittäin hyvää. Suosittelen ehdottomasti koittamaan kyseistä ohjetta, maku oli ihan loistava! Pyöräyttelin myös reilun kasan juusto-kinkkuhyrriä voitaikinalevyistä, tein palttoonappeihin lohitahnan tillistä, punasipulista, rahkasta, smetanasta ja ties mistä. Jotta syömäpuoli ei olisi painottunut kokonaan suolaiseen safkaan, tein myös pätkis-juustokakun. Suolaiset herkut tuntuvat tekevän aina kauppansa, joten niihin on aina helppoa turvautua. :)

Kaikenkaikkiaan ilta oli tosi onnistunut, oli hauskaa ja oli kivaa nähdä ihmisiä pitkästä aikaa. Oon jotenkin ihan erakoitunut tässä loppuvuoden aikana, melkein ihan hävettää. Kotiin on aina niin helppo jäädä, kun vähänkin väsyttää. Sain myös ihania lahjoja, kiitos niistä! <3

Kuvia tuli nappailtua kovin vähänlaisesti, mutta mitäpä sitä ihmisiä väkisin kameralla ahdistelemaan. Ilta jatkui pitkästä aikaa vielä baariin eli Brahan saakka. Escapeen en ole astunut jalallanikaan kesäisen trauman jälkeen, hyi hyi tuhmat ihmiset! Tosin oletuksena oli, että kotiinlähtö koittaisi melkein heti baariin päästyämme vaikkapa liian kovalla soivaan musiikkiin, kaaokseen, väsymykseen tai (hese)nälkään vedoten. Ai kauheeta, en jotenkin tajua tätä ajankulkua. Joulu on viikon päästä, sitten on uusivuosi ja uudet kujeet, KÄÄÄK! Ihan kuin tietäisin edes miten vietän vuoden vaihtumista, vaikka onko sillä oikeasti edes väliä?

Jos sul lystii on

Kiirettä pitää ja tunnit loppuu vuorokaudesta kesken, äääk! Tuntuu, että jouluahdistus vyöryy niskaan kuin kaatuva kerrostalo konsanaan, vaikka en mitään sen kummempia jouluun liittyviä toimenpiteitä suoritakaan. Tai sitten kyse on ihan vaan kiireestä johtuvasta ahdistuksesta. Lahjakriisin kehittymisen vältin päättämällä, etten osta kellekään mitään. Paitsi kultun lahjat nyt on ihan kivassa kuosissa. Ainaisen ostamisen sijaan suunnittelin leipovani mm. karjalanpiirakoita omin pikkukätösin ja kenties jotain hyvää kakkuakin, jota voimme perheen voimin herkutella. Karjalanpiirakoiden ajattelin olevan kiva idea, koska ei ole enää mummoa kuka niitä taitavasti leipoisi. Mua yököttää ihmisten ostoshysteria, joka näin loppuvuodesta yltyy aina mielipuolisiin sfääreihin. Ei ole hyvä tämä.  >:)

 

Tunnustaakos kukaan muu viettävänsä lahjatonta joulua vai onko joululahjat aina must?

Päivät on menneet tyylillä herään aamulla, menen töihin, tulen kotiin, makaan puolikuolleena sohvalla, menen nukkumaan. Joten eipä ole pahemmin tullut sen kummemmin laittauduttua ja pukeuduttua. Hiuksista en oo tainnut laittakaan vielä kuvaa. Ne onkin nyt ihan suht kivan väriset, raidoitetut ruskeat. Raidat eivät taida näissä kuvissa oikeastaan edes näkyä.  Tyvikasvua on jo paljon, mutta sekään ei näytä läheskään yhtä kammottavalta kuin tummassa tukassa. On mulla silti salaa vähän ikävä sitä tummaa tukkaa. Tarkoitus olisi käydä laittamassa vielä ohuita raitoja koko päähän, mutta sen ehtii "varmaan" ensivuoden puolella. Raidoituksen jälkeen hiukset ovat varmastikin jo paljon vaaleammat ja vaaleusaste alkaa olla oman värin kanssa mätsääväpi. Kyllä tästä vielä hyvä tukka tulee, kun malttia riittää niin kuin tähänkin mennessä! :)

Misusta on tullut mun muikkeli! Kun Misukka tuli meille, se vain piileskeli kaikissa ahtaimmissa koloissa ja lähti aina lipettiin, kun sitä yritti lähestyä. Pitkät hermot ja lahjonta ovat tehneet tehtävänsä. Enpä meinaan olisi silloin yli vuosi sitten uskonut, että ihmiskammoisesta arkajalasta saisin itselleni petikumppanin, jonka lempiasento on kehräillä kerällä mun pään päällä tyynyllä, KURR! ;)<3

Mitäs vielä... Täytän lauantaina vuosia ja oon kovasti koittanut järkkäillä ja suunnitella synttärijuhlatarjoiluja. Oikeasti kehittelin ne varmaan jo kuukausi sitten, joten olen ollut hyvissä ajoin niiden suhteen valmiina. Ehdin muuttaa menua varmaan kolme kertaa, ennenkuin olin tyytyväinen siihen. :D Huomen aamulla ajattelin rynnätä kauppaan tekemään tarvittavat ostokset, jotta välttyisin illan ihmispaljoudelta ja ärsyttävältä tungeksimiselta. Perjantai onkin sitten leivontapäivä. Palaillaan taas asiaan, nyt on aika painaa pää tyynyyn! 

Kynnet, kynnet...

Hiljaista pitelee. Olen vouhottanut päivät ja illat töissä, joten mitään erityistä saati maininnan arvoista en ole ehtinyt siinä ohella puuhailemaan. Teillä alkaa varmaan tulla nämä kynsijutut kohta ulos korvista ja sieraimista, mutta kynsienlaitolle löytyy aina jostakin sopiva rakonen täydestä kalenterista. Joten koittakaa kestää...! ;)

Ekat kynnet ovat myös ekat joulukynnet tälle vuodelle. Näissä vaikeusastetta lisäsi erityisesti se, että omat kynnet olivat niin mahdottoman lyhyet, että niihin sai hädintuskin tippiä laitettua. Muottien käyttö ei mulla ole niin vahvalla pohjalla, että olisin niillä alkanut tekemään. Kyseinen tyttö oli kertomansa mukaan käynyt aiemmin laitattamassa kynsiään ihan liikkeessä ja kaikki kynnet olivat järjestään irronneet alle viikossa. Meillä olikin vähän juhlan aihetta, kun laittamistani kynsistä oli viikon jälkeen karannut vain yksi! :) Omat kynnetkin ehtivät kasvaa tippien alla suojassa sitten ensimmäisen laittokerran, joten jatkossa tippien käyttökin lienee iisimpää ja niiden pysyvyys paranee.

Omat nakkiloiseni näyttivät pari viikkoa näinkin hempeiltä, kunnes havaitsin töissä tavarakuormaa purkaessa niistä katkenneen vaatimattoman kolme kappaletta. Hyvästi luonnonkynnet, joita kaikella hartaudella kasvatin kesästä saakka. Omien kynsien väsääminen kyllästyttää taas ihan huolella, joten olin pitkän aikaa katkennein kynsin. Eipä siinä, tippiä päälle ja uutta lookkia kehiin. Lyhensin kynsiä myös ihan reilulla kädellä, koska olisi mukavaa pitää omat kynnet vielä tallessa. :P Tälläiset vauhtiviirukynnet tein pari päivää sitten:

Kärjet sutaisin neonpinkillä geelillä, koska siihen en kyllästy varmaan ikinä. Kaveriksi mustalla lakalla raitoja. Peukut ja nimettömän saivat olla kokonaan mustia. Mustat kynnet kuorrutin vielä hopeisella mylar-silpulla. Enpä tiedä oliko se hyvä idea ollenkaan. Ensiviikolla ois mun synttärit, joten siihen mennessä nämä edellä mainitut kynnet saavat ylleen jotain hilpeämpää!

Lopuksi näytillä olisi kynnet vinolla ranskiksella ja runsaalla timanttikuorrutuksella, jossa käytettiin hopeisia ja pinkkejä timskuja. En malta odottaa, että pääsen viilaamaan timantteja irti... Kyseessä on myös omankynnen geelailu, yhtä muotilla pidennettyä kynttä lukuunottamatta. :)

Tilasin pitkästä aikaa ebaysta muutamia koristeita: eriväirisiä microhelmiä, hopeista helminauhaa sekä sieviä musta-hopeisia rusetteja. Microhelmiä ajattelin käyttää 3D-geelillä tehtyjen kukkien keskustoihin. Mitään näistä en ole ehtinyt vielä kokeilla, mutta eiköhän niidenkin aika pian koita. <3