Niitä näitä

Ostin korvakoruja varten kauniin vedenvihreän Iittalan vitriini-rasian. Tämä mätsää kivasti myös mun aiempaan hiekanruskeaan vitriiniin. Näiden kanssa on vähän sama ongelma kuin Mariskoolien: tekisi mieli hamstrata niitä kaikissa uusissa ihanissa väreissä!

Paistoin yksi päivä kokeeksi paljon hehkutettuja banaanilettuja. Lettusiin tuli pari banskua ja pari kananmunaa, jotka surautin tasaiseksi vaahdoksi sauvasekoittimella. Näitä letunkorvikkeita tuskin tulee toiste tehtyä, ei ollut kovin häävin makuisia. :P

Olen päässyt syvästi ihastumaan hopeisiin niittirannekoruihin. Tilailin niitä useamman kappaleen puoli-ilmaiseksi ebayn ihmemaailmasta. Vielä olisi hakusessa joku suht massiivinen kaulakoru, mutta mieleistä ei ole tullut vielä vastaan.

Tälläisessä asussa olin muutama viikonloppu takaperin baarittelemassa Escapessa. Valkoinen pitsipaita löytyi taannoin H&M:ltä edulliseen 9,95€ hintaan.Sanonpa vielä kerta toisensa jälkeen - pitsisiin vaatteisiin en kyllästy ehkä ikinä! <3

Matkatavarat palmun alla löhöilyä varten alkaa olla aikalailla kasassa. Aurinkovoiteet, aftersunit ja maitohappobakteerit sun muut tropit löytyy. Matkavakuutus on hoidossa, käteistä rahaa pitäisi vielä vaihtaa pieni summa ennen matkaan lähtöä. Kävin eilen hakemassa äidiltä ison matkalaukun, jonka yritän kuskata lähes tyhjänä määränpäähämme. Tuntuu jotenkin hassulta pakata mukaan vain pikkuisia shortseja, ohuita toppeja sekä bikineitä. Ainoat pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet on päälläni lentokoneessa. Ne tuottavat jonkin verran päänvaivaa, sillä niissä pitäisi pystyä nukkumaan ilman puristavaa ja kiristävää tunnetta. Niiden pitäisi myös lämmittää, jos koneessa on viileää. Onneksi tässä on vielä monta päivää aikaa pakkailla ja suunnitella asioita rauhassa. Jännää!

Mikä ihmeen matkakuume?!

Olen lievästi sanottuna sellaista jännittäjätyyppiä, oli kyse vaikkapa työhaastattelusta tai esitelmästä luokan edessä. Tällä kertaa tiedossa on jotain ihan superjännittävää ja alan olla varma, että jännitykseen voi kuolla. Nimittäin viikon kuluttua toteutuu mun pitkäaikainen haave... matka Thaimaahan! En varmaan tajua tätä ennenkuin olen istumassa nousevassa lentokoneessa. Pimahdin jo siinä vaiheessa, kun maksoin lentoliput. Siitä saakka maha on heittänyt volttia, on nukuttanut huonosti ja kädet hikoaa pelkästä ajatuksestakin. Vielä olisi tasan viikon verran edessä piinaavaa odottelua ennen kuin pääsen seikkailemaan 2,5 viikoksi Karon Beachille ja Khao Lakiin! 

Matkan teemaväri on vissiin keltainen...

Oikeasti tiedän mikä tulevassa matkassa pistää mun pasmat totaalisen sekaisin. En saanut täsmälleen samoja lentoja kuin matkaseuralaisillani on, joten yhden välietapin lennän yksin. Meillä on siis koneen vaihto Bangkokissa, jonka jälkeen matka jatkuu toisella lentoyhtiöllä Phukettiin. Saattaa kuulostaa tyhmältä, kyllä aikuinen ihminen nyt lentokoneessa "yksin" pärjää, enpä minä sitä murehdikaan. Stressaan aina jostain kumman syystä niitä kaikkia toimenpiteitä ennen lentokoneeseen pääsyä. Kaikista pahinta on ehkä odotella matkalaukun ilmestymistä hihnalle, jos se ei vaikka tulekaan perille. Ihan puistattaa, vaikka täysin syyttä suotta. Erehdyin googlaamaan miltä Bangkokin lentokenttä näyttää, enkä saa sen pohjapiirrosta kaikkoamaan mielestäni. :')

Mitä minuun tulee, aion olla ruskea!

Toiseksi pahinta on ehkä se, että en ottanut samoja hotelleja kuin matkaseuralaisillani. Olen ihan heidän hotellinsa naapurissa. Toki olisin voinut valita samat majoitukset, mutta ajattelin venyttää penniä ja säästää rahaa shoppailuun ja muuhun kivaan. Ihan kuin muutenkaan samassa huoneessa olisi nukuttu, mutta on tämäkin aika jännää. Kuka mun puolesta tappaisi torakat sun muut villinä vipeltävät pikkuotukset?! Mitä mä tätäkin etukäteen märehdin, ei sinne hotellihuoneeseen mennä lomalla kuin suihkuun ja nukkumaan! Tunnen itseni hieman pöljäksi...

Yritän kovasti keksiä mitä viihdykettä ottaisin mukaani, että saan illat ennen nukkumaanmenoa kulumaan leppoisasti. Tietokonetta en ole raahaamassa mukaan, koska se pöllitään kuitenkin. Järjestelmäkamerakin on sellainen molo, että sen kanniskelussa on riittävästi päänvaivaa. Hotellissa oli muistaakseni ilmainen wi-fi-verkko käytössä, joten puhelimella pääsee surffailemaan, ja tavaksi muodostuneesti lukemaan sängyssä blogeja. Olen viimeaikoina päässyt mummoutumaan niin pahasti, että oon ostellut kaupasta sanaristikkolehtiä. Ostin joku aika sitten muka helppoja ristisanoja sisältävän lehdykän, mutta puolet lehdestä on ratkaisematta. Ristikkoja tuhratessa aika kuluu yllättävän nopsaa, joten niitä on ainakin pakko ottaa mukaan. Hahhah, hyvä tästä tulee. :D 

Tällaisissa tunnelmissa täällä vietetään aurinkoista sunnuntaita! :)

Viikko sinne tai tänne...

... oo niin justiinsa!

Oon ollut niin mielissäni huomattuani päivien alkaneen pidentyä, auringon näyttäytyneen useamminkin kuin kerran kuussa ja maaliskuun koittaneen...kunnes takatalvi yllätti meidät hirveillä pakkasilla. Viimeviikko menikin flunssan kourissa kotona lorvaillessa, mutta onneksi tauti ei pientä lämmönnousua ja inhottavaa kurkkukipua pahemmaksi muuntautunut. Tauti vei äänen mennessään ja paikoitellen sain kommunikoitua vain kuiskaamalla. Vähän on vielä käheetä, mutta alan kuulostaa kuitenkin jo ihmiseltä. Urheiluunkin tuli viikon tauko ja olo alkaa olla pöhöttynyt. Kun on sairas, saa syödä luvallisesti herkkujakin, vai mitä? Onneksi pääsin maanantaina zumbailemaan ja tänään ajattelin suunnata bodypumppiin hankkimaan loppuviikoksi kivat lihaskivut. <3

Otin "pari viikkoa sitten" asiakseni tyhjentää kaapista jälleen kerran satsin kirpparille vietäväksi. Tällä kertaa karsin sinne rankalla kädellä sellaiset vaatteet, jotka eivät ole viimeaikoina päälleni eksyneet. Ennen tätä kaapinsiivousta tuntui ettei oo mitään päällepantavaa, mutta nyt sitten ei ihan oikeasti ole. Hyvä minä! :D Viikon aikana sain myytyä noin kolme isoa ikea-kassillista roinaa, vaikka olin laittanut tavaroille taas aika korkeat hinnat. Toki joitakin tavaroita sai tuoda takaisin kotiin, kun eivät menneet kaupaksi. Kirpparilla myyminen tuntuu aina hiton työläältä: kaapissa ummehtuneita vaatteita pitää pestä, silittää, hinnoitella ja käydä päivittäin järjestelemässä pöytää. Palkkioksi saa toivon mukaan ainakin jokusen euron, mutta silti. Katsotaan samaa rumbaa taas vuoden päästä, kun kaapit alkaa käydä taas ahtaaksi. :P

"Muutama" viikonloppu takaperin juhlimme porukalla Rillun valmistujaisia, paljon onnea vielä! Kutsussa oli erityinen toive juhlamekkoon pukeutumisen suhteen, joten ilokseni sain sujautettua itseni vielä joulukuussa ihan liian ahtaalta tuntuneeseen makkarankuoreen. Kannattipas jumpata verenmaku suussa, kun vaatteetkin alkaa mahtua päälle!

Olin mankunut jo viikkokaupalla makkaranpaistoretkeä, johon olisi suotavaa yhdistää myös ainakin kerran talvessa suoritettava pilkkituokio. Viime sunnuntaina huristelimme autolla ties minne astu pilkkivehkeet ja eväskori mukanamme. Misu-kissa ei valitettavasti saanut kalanmuotoisia tuliaisia, joten ensikerralla täytyy poiketa varmuuden vuoksi kalatiskin kautta.

Yhteishakukin on nyt laitettu hoitoon, pidetään nyt vaan peukkuja! Täytyy varmaan ottaa taktiikaksi pommittaa ykkösvaihtoehdon koulua soitoilla ja sähköposteilla, ja vakuuttaa ne mun motivaatiosta päästä opiskelemaan ko. alaa. Tai sitten ne vaan kauhistuu mikä ihmeen hullu kouluun on pyrkimässä :D Lukion todistus, jolla mun piti sinne hakea, meni aikoinaan lievästi sanottuna penkin alle. Itsepähän oon soppani keittänyt, ei tästä tilanteesta voi ketään muuta syytellä. Jos ei lukiotodistuksella lohkea koulupaikkaa, pitää katsoa josko lähtisi korottelemaan numeroita. Nyt ei auta muuta kuin odotella mitä tuleman pitää, hain kuitenkin yhteensä kolmelle eri paikkakunnalle. :)